Mitä on informaatiokompetenssi?

Informaatiokompetenssi, informaatiolukutaito (Informationskompetens, engl: information literacy) on ennenkin ollut tärkeää, mutta sen merkitys kasvaa entisestään nykyisessä tietoyhteiskunnassa.

Informaatiokompetenssi sisältää tiedollisia, toiminnallisia ja asenneosia:

  • Tiedontarpeen tunnistaminen (tajuaa, että tarvitsee informaatiota)
  • Ymmärtää, että relevantti ja kattava informaatio on järkevien päätösten lähtökohta
  • Tunnistaa mahdollisia tietolähteitä ja sopivia apuvälineitä
  • Kehittää tehokkaita hakustrategioita ja pyrkii pääsemään käsiksi erilaisiin informaatiolähteisiin (pyrkimystä etsiä informaatiota tehokkaasti)
  • Seuloa ja arvioida informaatiota ja lähteitä kriittisesti
  • Järjestää informaatio tarpeen mukaan; tulkita, analysoida ja järjestää informaatio tehtävän ratkaisemiseksi.
  • Kykyä yhdistää uusi informaatio aikaisempaan tietämykseen
  • Käyttää informaatiota kriittisesti arvioiden
Tällä tiedonlähteiden opintojaksolla on yhteys kirjastoammatilliseen työhön ja tietopalvelutoimintaan.

Perinteisiä vakiintuneita ammattirooleja, joissa tiedonlähteet keskeisiä ovat esimerkiksi:
  • Kirjastonhoitaja
  • Käsikirjaston hoitaja
  • Informaatikko

Erilaiset tarpeet johtavat erilaisiin hakustrategoioihin:
  • nopeasti fakta (akuutti ongelma)
  • viimeisimmät tiedot (uutisseuranta, kehitysseuranta)
  • kattavasti kaikki tai niin paljon kuin mahdollista (tutkimus)
  • ongelman ratkaisuun johtava aineisto (ongelma)
  • elämyksiä (tyypillinen asiakas yleisessä kirjastossa)
Erilaisia toimia, joissa toimitaan neuvontatyössä
  • neuvonta (reference work)
  • käsikirjastotyö - tietopalvelu
  • - reference librarian, information specialist, information broker
  • opintoneuvoja
  • opastus (information)
  • edelleenopastus (referral?)
Tiedonhallintataitoja tarvitsee myös
  • itsenäiskäyttäjä (end user)
  • tiedonhallintataidot (information skills) osana laajenevaa yleissivistystä, lukutaidon laajennus samaan tapaan kuin medialukutaito
Neuvonnan (referenssityön)muotoja

  • (Opastus)
  • Tietopalvelu (information service)
    - faktatiedon tarjoaminen
    - bibliografisen tiedon tarjoaminen
    - ohjaaminen ulkopuolisiin tiedonlähteisiin
    - (kaukopalvelu)
  • Kirjaston/tiedonlähteiden käytön opettaminen
    - yksilöille yleensä sitä mukaa kuin opastetaan uudelle tiedonlähteelle, - ryhmäopetuksena esimerkiksi käsikirjaston tai tietokantojen käyttöä
  • Liitännäistehtävät: luku/tutkimusaineistojen & lähteiden suosittelu;
  • biblioterapia (eli ryhmissä on keskusteltu kaunokirjallisen kirjan pohjalta auttaen käsittlemään tunteita ja kokemuksia) jne.
Vähimmän vaivan periaate. Kiireessä annetaan "piut paut kehittyneille hakujärjestelmille"
Käytännössä todetaan, että normaalisti tiedonhakujen käyttäjät eivät tee monimutkaisia ja hienostuneita hakuja. Tavallista on hakea yhdellä tai kahdella sanalla ja tulostaa kymmeniä sivuja tai satoja viitteitä.

Referenssityön historia amerikkalaisittain

Yhdysvaltalaisen näkökulman mukaan (Encyclopedia of Library and Information Science 1978) neuvontatyö eli reference service on amerikkalaisten panos maailman kirjastotoiminnalle. "Suoraa henkilökohtaista informaatiota etsivän asiakkaan avustamista.

- Samuel Green 1876: "Personal Relations Between Librarians and Readers" -
American Library Journal
- samaan aikaan Deweyn luokitus, korttiluettelo, aikakauslehti-indeksit,
sitten avohyllyt
- isot yleiset kirjastot alkoivat tarjota neuvontapalvelua
- nimitys "reference work" 1890-luvulla
- erikoiskirjastojen kehitys 1900-luvulla: informaation tarjonta
säilytyksen edelle

Suomalainen näkökulma kirjastojen neuvontatyöhön

Helle Kannila: Kirjat ja tiedot. Harjaantumisesta kirjojen käyttöön ja käsikirjastoista. Hki 1922. S. 9: "Kirjastonhoitajille on annettu eräs ohje, joka hyvästi soveltuu muillekin. Se kuuluu: Sinun ei tarvitse tietää ja muistaa kaikkea eikä paljoakaan siitä mitä kirjoissa on, mutta sinulla tulee olla selvillä, mistä nuo tiedot nopeimmin ja varmimmin ovat tarpeen tullen saatavissa. Tällaista perehtymystä tarkoittaa se kirjojen käytön opetus l. referenssityö, jonka puolesta tämä esitys on laadittu."

- Helsingin ja Tampereen kaupunginkirjastoissa oli opiskeluneuvojien virkoja
- Tieteelliset kirjastot pitkään välinpitämättömiä yleisen neuvonnan suhteen
- Sodan jälkeen uutuutena mm. puhelinpalvelu.

Perinteellisiä tiedonlähteiden tyyppejä (sama sähköisesti?)
  • Bibliografia, luettelo, indeksi, tiivistelmäjulkaisu
  • Tietosanakirja, ensyklopedia
  • Sanakirja
  • Matrikkeli, biografinen hakuteos
  • Vuosikirja, almanakka, kalenteri
  • Hakemisto, rekisteri
  • Käsikirja, manuaali
  • Atlas, karttakirja, 'gazetteer', matkaopas
Erityisryhmiä
  • Virallisjulkaisut
  • Tilastot
  • Arkistolähteet
Suuri kysymys: Syrjäyttävätkö uudet välineet vanhat hakuteokset kirjastojen neuvontatyössä?

Aikanaan Online-yhteydet tietokantoihin olivat aluksi kalliita ja monimutkaisia käyttää, että välittäjä tarvittiin taloudellisista syistä. Jos asiantunteva hakija pystyi selvittämään saman asian paremmin kymmenessä minuutissa mihin satunnaiselta käyttäjältä meni useita tunteja niin oli kannattavaa käyttää välittäjää. Tietokantatuottaja saattoi laskuttaa useita markkoja tunnilta.

Romppujen tulo muutti tilannetta. CD-ROM mahdollisti asiakkaiden rajoittamattoman itsenäiskäytön, koska kirjasto hankki kiinteällä summalla käyttöönsä tietokantalevyn, eikä yhteysajasta ei kertynyt kirjastoille lisäkuluja. Informaatikoiden ja ja kiäsikirjastojen hoitajien rooli muuttui itsenäiskäyttäjien opastajaksi ja opettajiksi.

Internetin käytössä vastuuta sysätään entistä enemmän tiedonhakijalle.

- CD-ROM oli suuri mullistus, mutta
- Internet ei vielä ole vaikuttanut ratkaisevasti
- syitä:
  • yhteyksien hitaus
  • kirjastojen rajallinen konekanta
  • tiedon löytymisen epävarmuus
  • hakujärjestelmien kehittymättömyys
  • tietojen järjestymättömyys
  • tietojen takautumattomuus
MUTTA Internetin käyttö on kasvanut voimakkaasti. Yleisökäytössä olevilla Internet-mikroilla on lähes aina jonoa tai varauslistat. Käyttöä rajoittaa rajallinen konekanta enemmän kuin kysyntä.

Sähköisissä lähteissä on lisäksi ongelmana, että niiden tekijänoikeudet on rajattu eri lailla kuin painetuilla. Esimerkiksi niiden lainaaminen kirjastosta voi olla käyttösopimuksissa kielletty.

Amerikkalaisen näkökulman ohella siteerataan usein Intialaista kirjastoajattelijaa Ranganathania.

S. R. Ranganathan: Reference service. (2nd ed. 1961) s. 53 Definition of Reference Service. Reference service is the process of establishing contact between a reader and his documents in a personal way. It is not possible to do all this for a reader without an intimate understanding of his precise interest at the moment. There must be an intimate communion between the librarian and the reader. Therefore, reference service is essentially personal service.

Ranganathanin lait: Five Laws of Library Science
  1. Books are for use. (kirjat ovat käyttöä varten)
  2. Every reader his book. (jokaiselle lukijalle hänen tarvitsemansa kirja)
  3. Every book its reader. (jokaiselle kirjalle lukija)
  4. Save the time of the reader. (säästä lukijan aikaa, aika on arvokasta, aika on rahaa)
  5. A library is a growing organism. (kirjasto on kasvava organismi)
Dokumentaatio, kirjallisuuspalvelu, informaatiopalvelu, tietopalvelu
  • yritykset, tutkijat, erikoisryhmät
  • kaupallinen, tehokas imago
Tapoja tutkia referenssityötä:* Näkökulmia on perinteisesti kaksi, neuvojan näkökulma ja kysyjän näkökulma.

  • tarkkailu, muistiinpanot (tutkija voi tarkkailla neuvojaa ja asiakkaita)
  • päiväkirja (päiväkirjaa voi pitää niin neuvoja kuin asiakas, siitä mitä tapahtui)
  • haastattelu, kysely (tavallisia selvityksissä)
mitä mitataan
  • asiakkaan tyytyväisyys
  • hyvä palvelu: tyytyväinen asiakas ilman oikeaa vastaustakin
    - koekysymykset:
  • onnistumisprosentti on monissa t
    "55 percent rule"

Edellytyksiä toimivaan vuorovaikutukseen
  • katse, katsekontakti
  • liike
  • keskittyminen
  • asema, asento
Neuvontahaastattelu
  • enemmän kuin oikean vastauksen antamista
  • herkkä tilanne
Neuvontahaastatteluun sisältyy vallankäyttöä ja asiantuntevuuspeliä. Kasvot haluaa säilyttää sekä neuvoja että neuvottava. Asiakas saattaa kiertää varsinaista asiaansa kuin kissa kuumaa puuroa, kun ei osaa tai ilkeä sanoa.