1. Kuvan syntaksi
  2. Pari sanaa kuvallisesta viestinnästä
  3. Kuva, kuvallisuus ja havainnointi

Kuvan syntaksi


Kuvan syntaksin tarkastelu voidaan kohdentaa kaikkeen rajalliseen kuva-alueeseen. Kysymys on visuaalisten elementtien ja niihin vaikuttavien voimien suhteiden tarkastelemisesta. Tiedostava elementtien käyttö mahdollistaa toimivan ja tarkoituksen mukaisen kuvallisen esityksen laatimisen tai analysoinnin. Perinteisesti makuasioiksi miellettyjen asioiden takaa voidaan löytää teorioita, hyviä käytänteitä tai periaatteita. Nämä keinot tuntien, voidaan tietoisemmin pyrkiä valitsemaan viestin sisältöön soveltuvat kuvalliset ratkaisut.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija pystyy ottamaan kantaa kuvallisiin esityksiin perustellen kantansa. ”Makuasia” perusteena keskusteltaessa esteettisistä ja toimivista vaihtoehdoista ei tule kysymykseen, taustalta on yleensä löydettävissä asianmukaisempia argumentteja. Toisena tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tietoisen ymmärryksen omasta suhteestaan kuvalliseen viestintään.

Pari sanaa kuvallisesta viestinnästä


Yhä useammat joutuvat niin työssään kuin vapaa-aikana tekemisiin erilaisten visuaalisten ongelmien kanssa. Näissä tilanteissa joudutaan kuvallisten valintojen eteen. Tiedostavaa tai tiedostamatonta valintaa voi olla se, että juliste pysäyttää ja vaikuttaa katsojaan kuvalla tai esitystavalla. Sanoma on puettu nähtävän esityksen muotoon, joka on sijoitettu rajattuun kuva-alaan. Viesti menee perille tai saa aikaan vastustusreaktion. Voi olla myös, että emme havaitse viestin vaikutusta, mutta koemme tuttuuden ja turvallisuuden tunteen kohdatessamme viestin sisällön uudestaan, ehkä jopa eri yhteydessä (mm. mainonta voi perustua tähän).

Valintaa tarvitaan myös silloin, kun teemme jotakin materiaalia tai asettelua, joka havainnoidaan näköaistin kautta, esimerkiksi webbisivuja, esitteitä tai vaikkapa juhlapöydän kattausta. Näissä tapauksissa liitämme lopputulokseen joitakin odotuksia: toimiva, kaunis, miellyttävä, helposti lähestyttävä ja niin edelleen. Toisinaan tiedostamme nuo odotukset ja suuntaamme pyrkimyksemme niiden toteuttamiseen. Toisinaan emme tiedosta, joten emme voi käyttää soveltuvia keinoja, vaikka niitä olisi saatavilla.

Tässä www-materiaalissa käsitellään kuvan rakenteen perusasioita ja – käsitteitä.

Suhteessa viestin sisältöön hyvin valituilla, toimivilla visuaalisilla ja rakenteellisilla keinolla voidaan vaikuttaa viestin sisällön välittymiseen viestin kulkua tukevasti. Huonosti valitut rakenteelliset keinot voivat vaikuttaa viestin välittymiseen hidastavasti tai vääristäen viestin merkitystä. Pahimmillaan soveltumaton ratkaisu voi jopa kääntää viestin tarkoitustaan vastaan. Visuaalisia ratkaisuja tehtäessä kuvalliset valinnat tulisi tehdä tiedostaen vaikutus ja tarkoitus. Asiaa katsottaessa tekijän suunnasta, ammattitaitoinen visualisti pystyy perustelemaan tekemänsä ratkaisut. Lopputulos ei ole syntynyt pelkästä tunteesta tai siksi että se näyttää hyvältä. Ratkaisun takana on ammatillinen tietämys ja ymmärrys käytettävissä olevista keinoista, jota on ohjannut tietty tarkoitus saavuttaa viestinnällinen päämäärä.

Kuva, kuvallisuus ja havainnointi


Tässä materiaalissa kuva tulee käsittää varsin laajassa merkityksessä. Kuva on rajattu tai rajautunut kuva-alue. Se ei ole sidoksissa materiaaliin tai valmistustapaan. Kuvalla voidaan siis tarkoittaa valokuvaa, maalausta, mainosta teksteineen. Laajimmillaan sillä voidaan ymmärtää se näkökentän alue, jonka voimme kerralla nähdä.

Erilaisia ihmisiä puhuttelevat erilaiset kuvat. Usein myös elämäntilanteet vaikuttavat siihen mitä ympäristöstämme huomioimme. Ihmisen konteksti, ikä, sukupuoli, koulutus jne. vaikuttavat havainnointiin (kts. esim. Hietala, Veijo. Kuvien todellisuus, johdatus kuvalliseen kulttuuriin, ymmärtämiseen ja tulkintaan. 2. muuttumaton painos. Gummerus Jyväskylä 1996.).

Mikäli oma jalka on poikki ja siihen on laitettu kipsi, niin yllättäen havaitsemme ympärillämme paljon ”kipsijalkaisia” ihmisiä.

Pystyäksemme tekemään itsenäisiä päätöksiä havaintojemme perusteella, on hyvä tiedostaa ja tunnistaa tuntemuksia joita visuaalinen informaatio meissä herättää.

Elämme maailmassa, jossa visuaalisen viestinnän määrä on lisääntynyt ja kasvaa edelleen. Voi olla, että säilyttääksemme aidon valintojen teon mahdollisuuden, pitää visuaalista informaatiota pystyä tulkitsemaan monella tasolla:

Visuaalisten tekijöiden tasolla (rakenteellinen ja muotoon liittyvä tarkastelu)
mm. Mistä elementeistä, voimista, tekijöistä kuva rakentuu?

Tunnetasolla (omaan kokemukseen ja tunteeseen liittyvä tarkastelu)
mm. Miten koen kuvan? Reaktiot ja tunteet: pidänkö siitä vai en?

Tavoitetasolla (merkitykseen liittyvä tarkastelu)
mm. Mitä viestin lähettäjä tarkoittaa: idea, sanoma, teema, arvostukset. Kenen viestiä vastaanotan?

Materialistiset ja tekniset valinnat
Miten kuva on tehty: millä välineellä ja/tai tekniikalla?
Miten tämä vaikuttaa kuvan ja sen sisällön välittymiseen?

Kontekstuaalinen ulottuvuus
Mitä löytyy kuvan viestin ja valintojen taustalta?
Kuvan vaikutteet, ajallinen ja paikallinen yhteys.

Muun muassa tämän kaltaiselle informaatiolle katsoja altistuu tiedostaen tai tiedostamattaan ja lopulliseen tulkintaan vaikuttaa henkilökohtainen konteksti.

Kuvan monista tasoista keskitymme tarkastelemaan erityisesti kuvan visuaalisten tekijöiden tasoa eli sommittelua; kuvan rakennuselementtejä sekä niihin vaikuttavia visuaalisia voimia tilan ja massan suhteen rajatulla kuva-alueella.