© Matti Salakka

Johdanto

Mediakasvatukselliset kysymykset ovat jatkuvasti päivänpolttavana puheenaiheena. Milloin mietitään elokuvaväkivallan vaikutusta katsojaansa tai pohditaan sen yhteyttä todelliseen väkivaltaan, milloin taas keskustellaan siitä, millaisia sähköiseen viestintään liittyviä valmiuksia lasten ja nuorten tulisi nyky-yhteiskunnassa omata. Mediat näyttävät olevan otollinen kohde niin peloille kuin haluillekin. Medioita koskeva keskustelu on paljon useammin utopista tai fobista kuin erittelevää analyyttistä ja moniarvoista.

Mediakasvatuksen opintojaksossa pyritään jäsentämään ja syventämään näkemyksiä mediakuvien maailmasta ja asettamaan fobioita ja utopioita järkeviin mittasuhteisiin. Bertolt Brechtin vanhaa tokaisua soveltaen: tieteen tehtävä ei ole löytää absoluuttista totuutta vaan torjua absoluuttista typeryyttä.

Mielihyvän kokemukset eivät ole ristiriidassa analyyttisten lähestymistapojen kanssa: mediakasvatuksesta kiinnostunut voi hyvinkin tuntea intohimoa kuvan ja äänen ilmaisutapoja kohtaan, mutta tavallisesta fanista hänet erottaa se, että hän pyrkii katsomaan elävän kuvan taustoihin - hän katsoo kuvaa kuin prismaa, joka heijastaa sekä inhimillisen maailman esteettistä ilmaisuvoimaa että yhteiskunnallisia arvoja, valta- ja alistussuhteitakin. Siksi hänen arvionsa eivät ole tykkään/en tykkää -tasolla.

Mediakasvatuksen kurssilla pääosassa ei ole esteettinen analyysi vaan yksilön kokemukset - vastaanotto, tulkinta, vaikutus - ja sosiaaliset ja yhteiskunnalliset suhteet. Visuaalistuneen kulttuurin muodoista tutustutaan ennen muuta elokuvaan, televisioon ja multimediaan.

Olet jo varmaankin havainnut, että opiskelu edellyttää sinulta runsaasti omatoimista itseopiskelua, aikataulun laadintaa, aktiivista verkkokeskusteluun osallistumista ja kirjallisen harjoitustehtävän tekemistä. Toivon mukaan saat vastikkeeksi ymmärrystä sekä itsestäsi että ympäröivästä, alati muuttuvasta todellisuudesta.

Matti Salakka

1. Kurssiopas

Median pyörteissä - mediakasvatuksen verkkokurssi kuuluu osana mediatutkimuksen (15 tai 20 ov) opintokokonaisuuteen ja sen tutkintovaatimukset on hyväksytty Turun yliopiston mediatutkimuksen laitoksella. Kurssin voi suorittaa myös yksittäisenä kurssina. Kurssin sisällöstä vastaa Matti Salakka, kurssin ovat suunnitelleet Matti Salakka ja Tanja Sihvonen, visuaalisen muoto on uusmediatoimisto Verkkovaraanin.

Kurssin verkkosivusto on kaksiosainen: Mediakasvatin on avoin kaikille mediakasvatuksen kysymyksistä kiinnostuneille, harjoitustehtävät, keskustelualue, kotitehtävät ja artikkelit yksinomaan rekisteröityneille opiskelijoille. Median pyörteissä on kurssi, joka pyrkii hyödyntämään verkolle ominaisimpia asioita: pääasia ei ole hypertekstimuotoinen oppimateriaali vaan oppimisympäristölle ominaiset pedagogiset ratkaisut, niin että opiskelu tapahtuu aidosti verkossa.

Olet jo varmaan katsellutkin Mediakasvattimen pääotsikoita.

Tavoitteet ja opintovaatimukset -otsikon takaa löydät hyvin lyhyen määritelmän kahden opintoviikon kurssimme sisältöön sekä opintovaatimuksiin.

Kurssisuoritukset taas kertoo yksityiskohtaisemmin, minkälaisilla tehtävillä Median pyörteissä -kurssi on suoritettavissa.

Median pyörteissä -kurssin opiskeluosuus on suunniteltu suoritettavaksi seitsemässä kalenteriviikossa, joista verkkokeskusteluviikkoja on viisi. Kurssiohjelma sisältää ohjeellisen aikataulun, siitä kuinka tuossa aikataulussa voi pysyä.

Harjoitustehtävät auttavat omatoimisessa opintovaatimuskirjallisuuteen tutustumisessa ja sisältävät kuva-analyysiharjoituksia.

Kotitehtävissä sinulla on mahdollisuus valita annetuista kolmesta aiheesta kaksi ja perehtyä niihin hieman tarkemmin.

Keskustelualueelta löydät viikottaiset verkkokeskusteluaiheet. Itse keskustelualueelle on pääsy vain kurssin suorittajiksi rekisteröityneillä opiskelijoilla.

Artikkelit sisältää lyhyet luonnehdinnat mediakasvatuksen artikkelikirjaston artikkeleista. Rekisteröityneet opiskelijat saavat salasanan, jolla pääsevät itse artikkeleihin. Muut löytävät ne mainituista lehdistä.

Kirjallisuutta -osuus sisältää keskeisintä suomenkielistä mediakasvatusta käsittelevää kirjallisuutta.

Sanastoa klikkaamalla näet karkeat määritelmät muutamista kulttuuritutkimukseen liittyvistä termeistä.

Linkit sisältää mediakasvatuksen linkkikirjaston sekä tarvitsemasi yhteystiedot.

Pystyäksesi tehokkaasti opiskelemaan verkkokurssilla varmista, että koneellesi on asennettu sekä Windows Media Player että Acrobat Reader.

  1. Verkko opinto-opas
    - johdanto
    - kurssiopas
    - tavoitteet ja opintovaatimukset
    - kurssisuoritukset
    - kurssiohjelma
    - kirjallisuus
    - sanasto
    - linkit
  2. Verkkokeskustelu
    - opiskeluviikot 1-5
    - pohjaa artikkeleihin
  3. Kuva-analyysit ja kotitehtävät
    - viikko 6
  4. ääni- ja videoanalyysit
    - viikko 7
  5. Lopputyö
    - kurssin lopuksi
    - pohjaa tutkintovaatimuskirjallisuuteen ja aihekohtaiseen lähdemateriaaliin

2. Tavoitteet ja opintovaatimukset

Mediakasvatus (2 ov)

Sisältö:
Perehdytään audiovisuaaliseen kulttuuriin mediakasvatuksen ja -kritiikin näkökulmasta pohtien myös viestintäkasvatuksen käytänteitä eri ikäryhmille.

Suoritustapa:
Aktiivinen osallistuminen verkkokeskusteluun ja essee tai soveltava etätehtävä (kurssisuunnitelma).

Verkkokeskustelu:
Teemat toisaalla tässä verkko-oppaassa.

Opintovaatimuskirjat:
Anita Werner: Lapset ja televisio
Kotilainen-Hankala-Kivikuru: Mediakasvatus

Opettaja/tentaattori:
Matti Salakka

3. Kurssin suorittaminen

Mediatutkimus
Mediakasvatuksen (6 op) -opintojakson suorittaminen

Vaihtoehto 1:

Kirjoita noin kuuden liuskan essee jostakin seuraavasta aiheesta. Lopullisen otsikon muotoilet itse. Kirjoita lähteenä käyttämäsi kirjallisuus esseen loppuun. Lähdeviitteitä ei tarvita (mutta voit toki käyttää jos haluat).

  1. Millaisia yhteyksiä Werner (ja Suoninen) näkevät lukuharrastuksen ja televisionkatselun välillä? Vaikka televisionkatselu olisikin älyllisesti yhtä vaativaa, voitteko nähdä sellaisia lapsen kehityksen kannalta tärkeitä seikkoja, joiden vuoksi toinen olisi toista perustellumpaa? Käytä pohdintasi tukena myös muita tutkintovaatimuskirjoja.
  2. Mitä merkitystä on huomiolla, jonka mukaan naiset ja miehet (samoin kuin tytöt ja pojat) eroavat huomattavasti enemmän toisistaan mainitessaan mieliohjelmiaan kuin konkreettisissa katsomistottumuksissaan? Voisiko tällä olla sosiaalista ja yhteiskunnallista merkitystä?
  3. Mikä kauhuelokuvissa viehättää (nuoria katsojia)?
  4. Kuinka sinä käsittelit joukkoviestinnän instituutioita ja valtasuhteita mediakasvatuksen kurssilla yläasteikäisille?
  5. Kuvaile vieraisiin etnisiin ryhmiin toistuvasti liitettyjä stereotypioita länsimaissa. Voit kiinnittää pohdiskelusi johonkin melko tuoreeseen, konkreettiseen esimerkkiin.
  6. Millaista mediaopetusta sinä haluaisit kouluihin?
  7. Pohdi verkottunutta tietokonekulttuuria: ovatko tietokoneet ja internet viestimiä sanan perinteisessä mielessä, vai merkkejä jostain aivan muusta, esimerkiksi uudenlaisesta kansalaisuudesta ja elämisen tavasta?
Vaihtoehto 2:

Kirjoita noin kuuden liuskan suunnitelma siitä, millainen olisi hyvä murrosikäisille tarkoitettu mediakasvatuksen kurssi. Kuvittele toimivasi koulun, elokuvakerhon, kunnan nuorisotoimen tai jonkin muun sellaisen instituution palveluksessa, jolla voisi olla realistista halua ja mahdollisuutta mediakurssin järjestämiseen.

Kerro perustellen millaisia seikkoja kurssilla painottaisit ja millaisia työskentelymenetelmiä käyttäisit. Erittele, missä määrin kurssisi sisältäisi esimerkiksi seuraavia aineksia: keskusteluja, ryhmätöitä, itsenäistä medioihin tutustumista, ilmaisutaitojen opettelua ja niin edelleen. Pohdi myös, kuinka kurssi voisi rakentaa yhteistyötä paikallisten tiedotusvälineiden, muiden nuorisotyössä toimivien, kodin tai joidenkin muiden tahojen kanssa.

Mieti kuinka kurssiasi markkinoisit ja arvioi, kuinka kalliiksi suunnitelmasi tulisivat ja kuinka ne rahoitettaisiin. Pohdi myös, minkälaisia vaikeuksia kurssin järjestämisessä voisi ilmetä.

Paitsi mediakasvatuksen opintovaatimuskirjoista, saat kurssin suunnitteluun vihjeitä ja perusteluja muun muassa Peili-lehden numeroista.

4. Kurssiohjelma & viikkoteemat

Mediakasvatuksen verkko-opintojen ohjeellinen kulku:

Viikko 1:
Lue Peili-lehden artikkelit "Muuttuvan mediakasvatuksen käyttöohjeet", "Haaste mediaopettajille: Itsensä saa pistää peliin" sekä "Mediakasvatuksesta mediumkasvatukseen ". Osallistu verkkokeskusteluun Mediakasvattimessa olevien ohjeiden mukaan. Tutustu Anita Wernerin kirjan Lapset ja televisio alkuosaan (sivulle 112 saakka).

Viikko 2:
Lue Peili-lehden artikkelit "Ihmiskunnan muisti vai unohduksen väline" sekä "Iltalypsyllä itsevaltiaiden valtakunnassa ". Osallistu verkkokeskusteluun Mediakasvattimessa olevien ohjeiden mukaan. Tutustu Anita Wernerin kirjan Lapset ja televisio loppuosaan (sivut 113-208). Pohdi itseksesi Mediakasvattimesta löytyviä pohdintakysymyksiä.

Viikko 3:
Lue Peili-lehden artikkelit "Järki, tunne ja tv-väkivalta", "Game on - Game over" sekä "Häpäisyä, nöyryytystä ja romantiikkaa". Osallistu verkkokeskusteluun Mediakasvattimessa olevien ohjeiden mukaan. Tutustu Mediakasvatus -kirjan alkuosaan (sivulle 78 saakka).

Viikko 4:
Lue Peili-lehden artikkelit "Päiväkotilapset kohtaavat elokuvan" sekä "Pohdintoja lasten mediasuhteesta". Osallistu verkkokeskusteluun Mediakasvattimessa olevien ohjeiden mukaan. Tutustu Mediakasvatus -kirjan loppuosaan (sivut 79-159). Pohdi itseksesi Mediakasvattimesta löytyviä pohdintakysymyksiä.

Viikko 5:
Lue Tiedotustutkimus-lehden artikkelit "Digimedia ja mediakasvatus. Haasteita myös tutkimukselle", "Helppoa elämää " sekä "Signs of Learning in Computer Cultures". Osallistu verkkokeskusteluun Mediakasvattimessa olevien ohjeiden mukaan.

Viikko 6:
Suorita uutis- ja mainoskuvan analyysi sekä kotitehtävä.

Viikko 7:
Suorita ääni- ja videoanalyysit.

Viikko 8:
Aloita valmistautuminen lopputyöhön.

5. Harjoitustehtävät

Harjoitustehtävät on jaettu kolmeen osioon.

Ensimmäisen osion tehtävät ovat tutkintovaatimuskirjoista. Pohdintatehtävät ovat yleisiä kysymyksiä, joita voit pohtia mielessäsi. Harjoitustehtävät koostuvat muutamasta monivalintatehtävästä, joiden jälkeen on kaksi lyhyttä esseekysymystä.

Toisen osion tehtävät keskittyvät kuvan, äänen ja liikkuvan kuvan analysointiin. Tehtäviä on yhteensä viisi.

Kolmanteen osaan kuuluu kahden analyysitehtävän, "kotitehtävän", suorittaminen kolmesta annetusta vaihtoehdosta.

Voit valita tehtävien suoritusjärjestyksen itse. Joudut antamaan omat henkilötietosi ennen kuin pääset suorittamaan tehtäviä.
Opiskelu tapahtuu on-line -tilassa ja yhden tehtävän suorittamiseen kuluu aikaa noin 10-15 minuuttia. Kunkin tehtävän tehtyäsi pääset lähettämään vastauksen suoraan opettajallesi.

Tutkintovaatimuskirjat:
Anita Werner: Lapset ja televisio
Kotilainen-Hankala-Kivikuru: Mediakasvatus
  • Pohdintakysymykset
  • Harjoitustehtävät
Kuva-analyysitehtävät:
  • Uutiskuvan analysointi
  • Mainoskuvan analysointi
  • ääni
  • Videokuvan analysointi
  • Video I
  • Video II

6. Kotitehtävät

7. Keskustelualue

Viikottaiset verkkokeskusteluaiheet:

Viikko 1 Koulu ja mediaopetus.
Viikko 2 Av-viestimet historiankäsityksemme rakentajana. Faktaa vai fiktiota?
Viikko 3 Mediaväkivalta.
Viikko 4 Media ja pienet lapset.
Viikko 5 Media kasvattajana.
Verkkokeskustelussa käsiteltävät kysymykset ovat Peili-lehden artikkeleista. Viikottaisiin kysymyksiin pääset klikkaamalla yllä olevia otsikoita. Luettuasi ja pohdittuasi kysymyksiä, voit osallistua verkkokeskusteluun sivujen alareunassa olevasta linkistä. Keskustelualue vaatii salasanan.

Viikko 1:
1. Sihvonen vaatii haittavaikutuksia vastaan rokottavan mediakasvatuksen tilalle tietoisuutta ja mediatajua lisäävää opetusta, Turjan mallissa taas mediaopetus on parhaimmillaan osallistuvaa ja vuorovaikutteista. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydätte Turjan ja Sihvosen näkemyksistä?

2. Koulun perinteisistä aineista mediakasvatuksen on nähty olevan lähimpänä äidinkieltä ja kuvaamataitoa. Minkä tai mitkä aineet sinä näkisit Sihvosen ja/tai Turjan mediaopetuksen sisaraineina?

3. Kuvaile lyhyesti kokemuksiasi mediaopetukseen liittyneistä ongelmista. Kuulostavatko Uskalin kuvaamat asiat tutuilta? Mitä ajattelet hänen ideoistaan mediaopetukseen?

Viikko 2:
4. Anna yksi mahdollisimman tuore esimerkki elokuvasta, televisio-ohjelmasta tai -sarjasta tai tietokonepelistä, joka toimii mielestäsi a) historian kuvittajana, b) historian argumentoijana ja c) historiallisena tulkintana.

5. Valitse yksi jonkun muun opiskelijan tehtävässä neljä nimeämä kulttuurituote. Argumentoi hänen valintansa puolesta tai vastaan.

6. Fiktioissakaan ei voida valehdella muutoin kuin tyyli- lajityyppikonventioiden rajoissa. Millaiset seikat sitten erottavat faktan ja fiktion?

7. Anna yksi mahdollisimman tuore ja konkreettinen esimerkki mediassa henkilöityneestä politiikan tai talouselämän kysymyksestä.

8. Onko Suomen televisiossa poliittista satiiria? Entä muissa viestimissä?

Viikko 3:

9. Yksi tv-väkivaltakeskustelun ongelmista on ollut se, ettei ole yhteisiä määritelmiä siitä, mitä mediaväkivallalla tarkoitetaan. Yhdelle väkivaltaa on pelkät eksplisiittiset (kuvassa näkyvät) fyysiset väkivallan teot, toiselle myös henkinen väkivalta kolmannelle kaikki mieltä kuohuttava maanjäristysuutisesta jalkapallon liukutaklaukseen. Kuinka sinä määrittäisit mediaväkivallan?

10. Mediaväkivaltaa kuluttavien motiiveja ei useinkaan mietitä. Mitä syitä sinä voisit nähdä sille että tietyt katsojaryhmät (usein nuorehkot miehet) haluavat roisejakin väkivaltaefektejä sisältäviä kulttuurituotteita.

11. Kuinka näet tositelevision häpäisyn ja nöyryyttämisen kulttuurin suhteessa mediaväkivaltaan?

Viikko 4:

12. Tutkimuksessaan Saarela käyttää elokuvakeskustelun avaajana lasten tekemiä piirustuksia. Mitä muita reittejä kulkien elokuvakokemuksen äärelle voitaisiin päästä? Muista, että päiväkoti-ikäinen vastaa opettelee ilmaisemaan tuntemuksiaan verbaalisesti.

13. Kuinka paljon oletat lasten mediavastaanoton muuttuneen esimerkiksi sinun lapsuudestasi? Perustele!

Viikko 5:

14. Kotilaisen esimerkkinä artikkelissaan on jo täysi-ikäisyyttä kolkutteleva Pekka. Kuinka uudenlaista digikulttuuri, jossa on yhtä paljon kyse elämäntavasta kuin mediasta, tulisi huomioida mediakasvatuksessa?

15. Suoranta pohtii artikkelissaan vakuutusmainoksen sisältämiä arvoja ja asenteita. Valitse lähilukuusi jokin muu mainos ja mieti minkälaista piilotekstiä siihen on sisällytetty?

16. Tem Frank Andersenin mukaan tietokonesuhteeseemme vaikuttavat monet kulttuuriset tekijät. Miten sinä näet opiskelun muuttuvan yhteiskuntamme eri tasojen tietokoneistuessa? Mihin asioihin oppimisessa tietokoneella on vaikutusta ja mihin ei? Minkälaisia vaikutuksia voit omassa työskentelyssäsi nähdä tietokoneella olevan?

8. Kirjallisuutta

Giroux, Henry A. - McLaren, Peter, Kriittinen pedagogiikka. Vastapaino. Tampere, 2001.

Hietala, Veijo, Kuvien todellisuus. Johdatusta kuvallisen kulttuurin ymmärtämiseen ja tulkintaan. Kirjastopalvelu Oy. Helsinki 1993.

Hietala, Veijo, Ruudun hurma. Johdatus tv-kulttuuriin. Yleisradio-Opetuspalvelut. Helsinki 1996.

Hietala, Veijo, Teeveen merkit. Television lukutaidon aakkoset. Yleisradio. Helsinki 1990.

Hujanen, J - Lokka, A - Luukka M-R - Modinos, T - Pietikäinen, S - Suoninen, A, Mediat nuorten arjessa. 13-19-vuotiaiden nuorten mediakäytöt vuosituhannen vaihteessa. Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Jyväskylä, 2001.

Kangassalo Marjatta – Suoranta Juha (toim.) Lasten tietoyhteiskunta. Tampere University Press. Tampere 2001.

Kauppila, Katriina - Kuosmanen, Sinikka - Pallassalo, Marja, Rajaton ruutu : kirjoituksia lapsista ja liikkuvasta kuvasta. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Helsinki, 1991.

Kellner, Douglas, Mediakulttuuri. Vastapaino. Tampere, 1998.

Kervola, Petri (toim.), Kun elokuva ja elokuvakasvatus Kuopioon tulivat. Kuopion elokuvapalvelut. Kuopio, 1995.

Kytömäki, Juha (toim.), Nykyajan sadut. Joukkoviestinnän kertomukset ja vastaanotto. Gaudeamus ja Yleisradio. Helsinki 1991.

Liukko, Seija - Kangassalo, Marjatta, Mediaa muruille. Kirjayhtymä. Helsinki, 1998.

Liukko, Seija - Sieppi, Helena - Tammi, Tuomo, Näkökuvia viestintään Tampereen yliopisto, Hämeenlinnan normaalikoulun julkaisuja ; nro 5. Tampere, 1997.

Luukka, M-R. - Hujanen, A. - Lokka, A. - Modinos, T. - Pietikäinen, S. - Suoninen, A., Mediat nuorten arjessa, 13-19-vuotiaiden nuorten mediakäytöt vuosituhannen vaihteessa, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylä 2001.

Masterman, Len, Medioita oppimassa - mediakasvatuksen perusteet. Kansan sivistystyön liitto. Helsinki 1989.

Näränen, Pertti, Audiovisuaalisen kulttuurin apukoulu. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Tampere 1998.

Rönnberg, Margareta, Siistiä! Ns. roskakulttuurista. Like. Helsinki 1990.

Seppänen, Janne, Katseen voima. Kohti visuaalista lukutaitoa. Vastapaino. Tampere, 2001.

Sihvonen, Jukka, Kuviteltuja lapsia. Suomalaisen lastenelokuvan lapsikuvasta. Suomen elokuva-arkisto ja Valtion painatuskeskus. Helsinki 1987.

Sihvonen, Jukka, Liekehtivät nalleverhot. Esseitä elokuva ja televisiokasvatuksesta. Like. Helsinki 1988.

Sihvonen, Jukka: Mediatajun paluu {pistokkeen päässä}. Like, Helsinki 2004.

Sihvonen, Jukka: Aineeton syli. Johdatus audiovisuaaliseen tulevaisuuteen. Gaudeamus, Helsinki 1996.

Sintonen, Sara (toim.): Median sylissä. Kirjoituksia lasten mediakasvatuksesta. Oy Finn Lectura Ab, Helsinki 2002.

Suoninen, Annika, Televisio lasten elämässä. Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 37. Jyväskylän yliopisto. Jvväskylä, 1993.

Suoranta, Juha Kasvatus mediakulttuurissa. Mitä kasvattajien tulisi tietää. Vastapaino. Tampere 2003.

Suoranta, Juha - Ylä-Kotola, Mauri, Mediakasvatus simulaatiokulttuurissa. WSOY. Helsinki, 2000.

Turja, Tuomo, Mediakasvatuksen myytit ja myyttinen mediasuhde. Mediaviestinnän ja viestintäkasvatuksen tieteidenvälistä arviointia. Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos. Julkaisuja Sarja A 78. Tampereen yliopisto. Tampere 1992.

Werner, Anita, Lapset ja televisio. Gaudeamus. Tampere 1996.

Välimäki, Matti (toim.), Elävästi kuvaa: kokemuksia lasten ja nuorten elokuvaopetuksesta. Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus ja Kirjastopalvelu. Helsinki 1999.

9. Mediakasvatuksen artikkelikirjasto

Mediakasvatuksen verkkokurssin artikkelikirjastossa suurin osa teksteistä on poimittu Peili-lehdestä, jonka mediakasvatusta käsittelevä erikoisnumero 2/1995 tehtiin Täydennyskoulutuskeskuksen ja Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskuksen yhteistuotantona.

Lisäksi joukossa on muutama uudempi media-aiheinen artikkeli.

Artikkeleista on esillä vain tiivistelmät - tulostettavat ja kopioitavat versiot ovat vain mediakasvatuksen opiskelijoiden saatavissa (vaativat salasanan).

Teema 1: Koulu ja mediaopetus
Tuomo Turja, Haaste mediaopettajille: Itsensä saa pistää peliin!
Tuomo Turja heittää pallon mediaopettajille, kouluun perinteisesti kuuluvat kansanvalistukselliset tehtävät eivät istu kovinkaan hyvin mediaopetukseen, jossa eläytyvä kuluttaminen voi olla aivan yhtä hyvä lähtökohta kuin kriittinen analyyttisyys. (Peili 2/1995)

Jukka Sihvonen, Muuttuvan mediakasvatuksen käyttöohjeet - moraalisesta rokutuksesta mediatajujen terapiaan
Jukka Sihvonen haastaa perinteisen mediakasvatuksen, jonka ideaalivastaanottaja etsii merkityksiä. Tietoverkkojen ajan mediakasvatus voisi ennemminkin olla prosessi, jossa muuttuvan todellisuuden muotoutuminen itsessään olisi oppimateriaalina. (Peili 2/1995)

Turo Uskali, Mediakasvatuksesta mediumkasvatukseen
Kolumnissaan Uskali vaatii medialle tarkempia määritelmiä ja kontekstin huomioimista. Eri viestimillä ja viestintämuodoilla on erilaiset tavoitteet ja koodistot ja siksi mediat tulisikin ottaa haltuun medium kerrallaan. (Tiedotustutkimus 2/2003)

Teema 2: Av-viestimet historia- ja yhteiskuntakäsityksemme rakentajana: faktaa vai fiktiota

Hannu Salmi, Ihmiskunnan muisti vai unohduksen väline?
Kuinka elokuvaa voidaan käyttää koulun historianopetuksessa? Paitsi, että elokuvalla on ainutlaatuiset mahdollisuudet tehdä historia näkyväksi, kykenee se myös peittämään, pimentämään ja yksisilmäistämään. Elokuvallinen historiankirjoitus on kiinnostava, mutta ei missään tapauksessa yksinkertainen kysymys. (Peili 2/1995)

Iiris Ruoho, Iltalypsyllä itsevaltiaiden valtakunnassa
Iiris Ruoho käsittelee henkilöitynyttä ja omalakista valtakunnan politiikkaa ja sen esiintymistä poliittisessa satiirissa. Ruoho jopa kyseenalaistaa voidaanko poliittisesta viihteestä enää puhua silloin, kun katsojat nähdään yksinomaan äänestäjinä. (Tiedotustutkimus 4-5/2003)

Teema 3: Mediaväkivalta

Anu Mustonen, Järki, tunne ja televisioväkivalta
Psykologi Anu Mustonen pohtii kirjoituksessaan televisioväkivallan laatua, ei määrää. Mediaväkivallan vaikutuksia pohdittaessa ei tulisi unohtaa, että merkityksensä on myös väkivallan moraalilla ja kontekstilla, ei yksinomaan esiintymistiheydellä ja raakuudella. (Peili 4/1995)

Juha Herkman, Game on- Game over
Juha Herkman etsii kolmatta tietä juupas-eipäs –asetelmiin jämähtäneeseen pelien väkivaltaisuus keskusteluun. Lyhyessä vastineessaan hän muistuttaa, että pelien väkivallasta huolestuneet ovat huolestuneita niiden vaikutuksista nimenomaan lapsiin. Pelien puolustajat taasen ovat huolestuneita oman viihtymisensä ja taiteensa puolesta. (Peili 4/2003)

Veijo Hietala, Häpäisyä, nöyryytystä ja romantiikkaa
Veijo Hietala pohtii tositelevision häpäisykulttuuria uusromanttisena tunteena ja miettii samalla minkälainen ihmiskuva sisältyy nöyryyttämistä korostavaan kulttuuriin. (Peili 4/2003)

Teema 4: Media ja pienet lapset

Reijo Kupiainen, Päiväkotilapset kohtaavat elokuvan
Reijo Kupianen esittelee Annika Saarelan valmistuvaa tutkimusta, jossa pienetkin lapset nähdään lähtökohtaisesti aktiivisina, tulkintoja tekevinä vastaanottajina, joiden elokuvakokemuksissa on yksilöllisiä eroja. Lähestymistapa on siis selvästi erilainen kuin vaikutustutkimuksissa, joissa tulkinnat nähdään yksilöistä riippumattomina. (Peili 2/1998)

Reijo Kupiainen, Poimintoja lasten mediasuhteesta
Syksyllä 1999 alkoi Tampereella esikouluikäisille suunnattu mediakasvatuskokeilu. Reijo Kupiainen havaitsi lasten elävän jo nyt postmodernissa kulttuurisessa tilassa. Muutos edellyttää uusia pohdintoja lasten mediavastaanoton tutkimukselta. (Peili 4/1999)

Teema 5: Media kasvattajana

Sirkku Kotilainen, Digimedia ja mediakasvatus. Haasteita myös tutkimukselle
Sirkku Kotilainen pohtii esimerkkihenkilönsä kautta kuinka uudenlaista käyttäjyyttä, yhteisöllisyyttä ja vastaanottaja-lähettäjä jakoa rikkova digikulttuuri tulisi huomioida mediakasvatuksessa. (Tiedotustutkimus 4-5/2003)

Juha Suoranta, Helppoa elämää
Douglas Kellnerin teoriaa hyödyntäen Suoranta miettii niitä tapoja joilla mediakulttuuri kiinnittää kansalaiset valtaideologiaan. Uuskonservatististen arvojen noususta hän käyttää esimerkkinä vakuutusmainosta. (Tiedotustutkimus 4-5/2003)

Tem Frank Andersen: Signs of Learning in Computer Cultures
Tanskalainen tutkija Tem Frank Andersen pohtii tässä artikkelissa oppimista ja tietokoneiden asemaa kulttuurissa. Hänen mukaansa interaktiivisuudella ja yhteistoiminnallisuudella on suuri merkitys tietokoneen käytössä ja tietokoneavusteisessa oppimisessa. Toisaalta tietokoneen käyttöä ja tietokonekulttuureita määrittävät myös esimerkiksi identiteettiin, sosiaalisiin suhteisiin ja merkityksen muodostumiseen liittyvät seikat. Lopussa hän tarkastelee leikin/pelin käsitettä suhteessa tietokonekulttuureihin ja niiden analysointiin.

10. Mediakasvatuksen ja av-kulttuurin sanasto

Seuraavassa muutamia erityisesti mediakasvatukseen tai ylipäänsä kulttuurintutkimukseen liittyviä termejä hyvin karkeasti määriteltynä:
attraktio
Ne visuaalisen viestin elementit, jotka vetoavat ensisijaisesti katsojan tunteisiin, attraktion vastakohtana on usein nähty narraatio, kertomuksellisuus, joka siis ensisijaisesti vetoaa älyyn.
denotaatio
Se mitä kuva esittää.
diegeettinen
Äänen lähde on kuvasta havaittavissa, näemme esimerkiksi auton ja kuulemme moottorin hyrinän; vastakohtana ei-diegeettinen, jossa äänen lähdettä ei havaita. Esimerkiksi rakkauskohtauksissa voi kuulua musiikkia ilman, että äänen lähde on nähtävissä.
eksplisiittinen
Näkyvä, silmin nähtävä.
esteettinen
Liittyy alunperiin oppiin kauniista ja ylevästä, kulttuuritutkimuksessa tarkoittaa kuitenkin visuaalista ja auditiivista muotoa, joka on riippuvainen esimerkiksi lajityypistä ja tavoitellusta tunnelmasta.
diskurssi
Kertomuksen ilmiasu, jonka antamien vihjeiden pohjalta vastaanottaja rakentaa mielessään tarinan, kertovan kokonaisuuden. Tarina syntyy siis vastaanotossa.
genre
Lajityyppi, joka jakaa populaarikulttuurin tuotteita kategorioihin esimerkiksi teeman (rakkaus), ikonografian (western), ammatin (poliisi), sosiaalisen tilanteen (sota), kerronnallisen kuvan (komedia) tai muun sellaisen perusteella.
implisiittinen
Kuviteltu, koettu, oletettu, ei nähtävä.
intertekstuaalisuus
Tekstienvälisyys, tapa jolla saman mediumin tekstit viittaavat toisiinsa.
intermediaalisuus
Mediat ylittävä intertekstuaalisuus.
konnotaatio
Vertaa denotaatio, kuvan synnyttämä mielleyhtymä.
konteksti
Ympäristö, jossa tekstejä (tekstit tarkoittavat tässä yhteydessä kaikkia kulttuurituotteita - ei yksinomaan kirjallisia) tuotetaan, välitetään ja vastaanotetaan. Asia- tai kulttuuriyhteys.
konventio
Kulttuurinen sopimus, vakiintunut käytäntö.
representaatio
(re-present= esittää uudelleen) Jostakin tehty, välitetty esitys (joko tallenteena tai suorana), joka tekee poissaolevan näkyväksi ja läsnäolevaksi.
retoriikka
Visuaaliset ja auditiiviset puhuttelukeinot. Esimerkiksi eri ohjelmatyypeillä on oma vakiintunut, mutta ajan mukana muuttuva retoriikkansa.

11. Mediakasvatuksen linkkikirjasto

Mediakasvatusta voi suorittaa paitsi moduliopintoina, myös osana mediakulttuurin (15 ov) opintokokonaisuutta. Mediakulttuuri on avoimen yliopisto-opetuksen oppiaine, jonka voi suorittaa sekä etäopiskeluna että avoimen lähiopiskeluna Turussa. Mediakulttuuri johdattaa elokuvan, television, videon ja hypermedian historian, teknologian ja tutkimuksen perusteisiin. Kokonaisuus syventää audiovisuaalisen nykykulttuurin tuntemusta ja antaa eväitä alueen tulkintaan ja analyysiin. Opintokokonaisuuden taustalaitoksena toimii Turun yliopiston Mediatutkimuksen oppiaine.

Mediatutkimus
Mediatutkimuksen www-sivuilta löydät paitsi tutkintovaatimukset ja kirjalistat, myös muun muassa lähteiden käyttöoppaan.

Turun avoin yliopisto
Turun avoimen yliopiston sivuilta löydät tietoa avoimen koulutustarjonnasta ja oppiaineista.

Oheisesta linkkikirjastosta löydät mediakasvatuksen tärkeimmät verkko-osoitteet. Linkit on ryhmitelty neljän pääkategorian mukaan:
Mediakasvatuksen artikkeleita

Kasvattava ja kasvoton media Tiedotustutkimuslehden mediakasvatusnumeron (1/1998) pääkirjoitus.

Ylioppilaslehti 7/98, Koulu ilman seiniä Ylioppilaslehden 7/1998 artikkelissa esitellään Helsingin yliopiston mediakasvatuskeskusta.

Journal of International Media in Education Runsaasti mediakasvatukseen liittyviä artikkeleita.

Mediakasvatuksen linkkikokoelmia

Media-alan linkkejä Tamperelaisen tutkija-opettajan, Pertti Näräsen kotisivuilla kattava linkkikokoelma.

Mediakasvatuksen nettijulkaisuja

Film-O-Holic Sähköinen medialan lehti, vuonna 1998 aiheena muun muassa kansallinen identiteetti, 1999 mediakasvatusnumero.

Peili Lasten ja nuorten kuvakulttuuriin keskittynyt julkaisu, jonka painopisteinä viestintäkasvatus ja lasten ja nuorten omaehtoinen kulttuuri.

Varhaisnuorten televisiokokemukset Juha Kytömäen väitöskirjan Täytyy kattoo, jos saa kattoo elektroninen versio.

Media & viestintä Media & viestintä on tieteellinen julkaisu, jossa ilmestyy artikkeleita median, viestinnän ja journalismin tutkimuksen alalta.

Premiere Interaktiivinen elokuvalehti, joka sisältää paitsi seurapiiriuutisia, myös asiaa amerikkalaisen elokuvan ympäriltä.

WIRED Erityisesti uusiin medioihin ja teknologioihin keskittynyt monipuolinen kulttuurijulkaisu.

Mediakasvatuksen organisaatioita

Mediakasvatuskeskus Metka Mediakasvatuskeskus Metka ry (entinen Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus, ETKK) on valtakunnallinen mediakasvatukseen erikoistunut järjestö, joka on pedagogisesti suuntautunut.

Helsingin yliopisto, Mediakasvatuskeskus Helsingin yliopiston Mediakasvatuskeskus osallistuu alan perusopetuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Mediakasvatuskeskuksen nettisivuilta löydät tietoa muun muassa organisaation tutkimuksesta ja julkaisuista.

Viestintäverkko Viestintätieteiden yliopistoverkoston sivuilta pääset esimerkiksi viestintäopetusta antaviin yliopistolaitoksiin sekä verkoston tuottamiin verkko-oppimateriaaleihin.

http://www.filmeducation.org/ Brittiläinen laaja elokuvakasvatuksen sivusto

Valtion elokuvatarkastamo Valtion elokuvatarkastamon kotisivuilta löydät tietoa elokuvien ja videoiden ennakkotarkastuskäytännöistä, samoin kuin tarkastamista koskevasta lainsäädännöstä, sitä kautta julkishallinnon operoiman sensuurin perusteista.

Muita mediakasvatuksen kursseja

Lapin yliopiston mediakasvatuksen yksikkö

Pirkanmaan elokuvakeskuksen mediakasvatussivusto

https://norssiportti.oulu.fi/index.php?6054