Toimenkuva

Elokuvaaja


Suomen Elokuvaajien yhdistys F.S.C ry

Ammatti taiteellisessa elokuva- ja televisiotuotannossa

Tehtävien jäsentely: pääkuvaaja


I Johdanto


Sana "kuvaaja" käsittää erilaisia ammatteja, joiden työalueet voidaan jakaa seuraavasti:

  1. Kuvatoimittajan työ uutis- ja ajankohtaiskuvauksissa
  2. Taiteellinen kuvaus filmi- ja videotuotannossa

Seuraavassa esittelemme ainoastaan jälkimmäisen ryhmän toimenkuvan.

II Kuvaaajan taiteellistekniset tehtävät


Kuvaajan tehtävänä on osallistua taiteelliseen ja tekniseen työhön

  • näytelmäelokuva-, televisio- ja videotuotannossa ja
  • dokumentti-, teollisuus- sekä mainosfilmien valmistuksessa.

Hän vastaa kuvallisesta ilmaisusta luovasti ja vastuunalaisesti yhdessä ohjaajan kanssa. Tämän vuoksi hänellä tulee olla tekniikan laajan tuntemuksen ja järjestelykyvyn lisäksi selkeä taiteellinen näkemys ja sopeutumiskykyä.

III Kuvaajan toiminta- ja vastuualue


Tämä alue käsittää filmin kaikki valmisteluvaiheet jaettuna seuraavasti:

  • ennakkosuunnittelu
  • kuvaukset
  • jälkityöt

1. Ennakkosuunnittelu


  1. Perehtyminen käsikirjoitukseen, sen purkaminen jne.
  2. Keskustelut ohjaajan kanssa käsikirjoituksesta, dramaturgian ja tyylin valinnasta, budjetista, roolien ja työryhmän miehityksestä jne.
  3. Keskustelut lavastajan kanssa rakennelmista ja aikuperäiskuvauspaikoista sekä näiden sisustamisesta ja teknisestä toteuttamisesta ja värien käytöstä
  4. Neuvottelut puvustajan ja meikkaajan kanssa värivalinnoista ja meikkaustekniikasta
  5. Neuvottelut tuotantopäällikön kanssa budjetista, kuvausaikatauluista, tekniikasta ja kuvausryhmästä
  6. Kuvauspaikkojen etsintä yhdessä ohjaajan ja lavastajan kanssa, kuvauspaikkojen lopullinen valinta
  7. Teknisen välineistön valinta: kamerat, filmimateriaali, valaistus, ajovaunu, puomi
  8. Kuvausryhmän valinta ja sen vastuualueet: kuvaajat, lisäryhmät (vrt 2nd unit), valaisijat jne.
  9. Näyttelijöiden, pukujen, meikkien, rekvisiitan ja kuvauspaikkojen koekuvaukset
  10. Kameroiden, objektiivien, filmimateriaalin ja laboratoriotöiden testaus

2. Kuvaukset


  1. Yhteistyössä ohjaajan kanssa pääkuvaaja laatii dramaturgisen ja optisen suunnitelman juonen kulusta, kohtausten kuvajaosta sekä kameraliikkeistä ottaen huomioon tyylillisen yhtenäisyyden
  2. Valaistuksen suunnittelu
    - tukemaan näyttelijöiden ja kuvassa olevien henkilöiden taiteellista vaikutelmaa
    - yksityiskohtien ja koko teoksen taiteellisen muodon aikaansaamiseksi, luomalla dramaturgian kannalta välttämättömiä esteettisiä ja emotionaalisia tunnelmia ja
    - taiteellisen ilmeen antaminen kuvauspaikoille ja rekvisiitalle tila- ja syvyysvaikutelman avulla, keskittymällä juonitasolle ja olennaisiin yksityiskohtiin sekä korostamalla vuoden- ja vuorokaudenaikoja
  3. Erikoisefektien luominen värin, kontrastin ja valotuksen standardien ulkopuolella
  4. Päättäminen kameran paikasta, kuvarajauksesta ja kuvakompositiosta yhdessä ohjaajan kanssa

    A ottaen huomioon seuraavat taiteelliset näkökohdat:

    - näyttelijöiden ja kuvauspaikkojen kuvauksellisuus ja teho
    - dramaturgiset ja emotionaaliset vaikutelmat ja tehokeinot
    - kuvassa olevien henkilöiden ulkonaiset ja sisäiset suhteet
    - perspektiivi ja kolmiulotteisuus
    - keskitys, painotus tai oleellisen ja epäoleellisen näkeminen

    B ja seuraavat tekniset näkökohdat:

    - terävyys, epäterävyys, syväterävyys
    - kameroiden ja objektiivien valinta ja käyttö
    - erikoisefektit ja suodatus

  5. Päivän aikana kuvatun materiaalin tarkastaminen ja valinta yhdessä ohjaajan ja leikkaajan kanssa.
  6. Teknisen välineistön ja laboratoriotöiden jatkuva valvonta
  7. Kuvausryhmän johtaminen ja opastaminen
  8. Kameraosaston talouden pitäminen budjetin rajoissa

3. Jälkityöt


  1. Neuvonta erityistapauksissa koskien leikkaamista ja trikkejä
  2. Valo- ja värimäärittely (laboratorio tai Colour-Matching)
    - tukemaan filmin esteettistä ja dramaturgista ilmettä
    - yksittäisten kuvien valo- ja värimäärittely työkopion mukaan
  3. Filmin kopioiden tai videonauhan hyväksyminen

IV Koulutus


Pohjakoulutuksena kuvaajan ammattiin sopii:

  • elokuva- ja valokuvakorkeakouluissa suoritetut loppututkinnot tai vastaavat ammatilliset opinnot
  • valokuvaajan käytännön työssä hankkima ammattikokemus
  • oppisopimus ja käytännön harjoittelu laboratorioissa, joissa on hankittu laajat tiedot kaikista eri työvaiheista
  • useamman vuoden kokemus kamera-assistenttina, erityisesti materiaaliassistenttina, kamera-assistenttina ("skarpparina") ja operatöörinä

Erityisen tärkeää on hyvä yleissivistys; mahdollisesti teatteritieteen, taidehistorian tai arkkitehtuurin opintoja tai taiteen harjoittamista

V. Ammatin harjoittaminen


On mahdollista toimia joko

1. VAPAANA AMMATINHARJOITTAJANA,
  • jolloin työ on vaihtelevaa ja määräaikaista erillisissä tuotannoissa kotimaassa ja ulkomailla. Taloudellinen riski on suuri ja se perustuu kysynnän ja tarjonnan lakiin,

tai

2. VAKITUISESSA TYÖSUHTEESSA
  • radiossa, televisiossa tai yksityisessä tuotantoyhtiössä. Taloudellinen riski on pieni. Työolosuhteet on määritelty pitkälle työehtosopimuksiin.

Vrt. Toimenkuvat.